 |
| Bologna seen from Asinelli tower CC BY-SA 3.0 Goldmund100 (Luca Volpi) |
Pääsihteeri Kimmo Levä osallistui Italian Bolognassa järjestettyyn Euroopan museoliittojen vuosittaiseen seminaariin. Seminaariesitelmät ja niihin linkittyneet kommenttipuheenvuorot korostivat museoilla olevan merkittävä tehtävä sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.
Pääteeman lisäksi seminaariväkeä puhutti luonnollisesti eurooppalaisten museoiden taloudellinen tilanne. Italiassa tilanne on annetun kuvauksen perusteella todella tukala. Italian ICOMin puheenjohtaja Alberto Garlandini totesi museoiden näkökulmasta aikojen olevan heikoimmillaan sitten toisen maailmansodan.
Paine siihen, että museoiden pitäisi osallistua aktiivisesti sosiaalisiin tehtäviin tulee toimintaympäristön muutoksesta. Seminaarin yhden parhaista esitelmistä piti Chris Torch. (ruotsalaisen konsulttitoimiston Intercultin osakas) Hän totesi osuvasti ettei ole varma voivatko museot muuttaa maailmaa, mutta maailma muuttaa museoita.
Hänen mukaansa toimintaympäristön muutoksista ovat merkittävimpiä:
Vapaaehtoistyön osalta tilanne on hieman kaksijakoinen. Museoilla on tarjota huomattava määrä erilaisia tehtäviä, joilla on sosiaalisen osallistamisen lisäksi huomattava merkitys museoille esimerkiksi tapahtumatoiminnan ja kahviloiden ylläpidossa. Ongelma on, että osittain vapaaehtoistyö korvaa ammattilaista työpanosta. Italiassa lasketaan museoiden vapaaehtoistyöhön osallistuvan jopa 2 miljoonaa henkilöä ja määrä kasvaa samalla kun ammatillista museohenkilöstöä vähennetään tai ei ainakaan palkata lisää.
NEMOn seminaarin lisäksi ”Sustainable”-teema on viime aikoina ollut useiden kansainvälisten kokoontumisten aiheena. Selvää lienee, että museoilla on rooli sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan ja yhteiskunnan rakentamisessa. Lisäksi meidän pitää ottaa aikaisempaa aktiivisemmin kantaa kestävää kehitystä vaarantavien näkökohtien esille tuomisessa. Objektiiviseen tarkkailuun ja tallentamiseen tähtäävä toiminta ei enää riitä.
Keinojen ja painopisteiden osalta riittää sitten enemmän pohtimista. Ensimmäisenä meidän on päätettävä, onko museo mielipiteiden ja näkemysten kertoja vai paikka mielipiteiden ja näkemysten kertojille. Toiseksi on löydettävä sopiva suhde uuden ”vaikuttamistyön” ja perinteisemmän museotyön välille.
Museon uudet tehtävät kestävällä kehityspolulla olevan yhteiskunnan rakentamisessa ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että vanhoissa tehtävissämme ja vakiintuneissa tavoissamme tehdä työtä olisi mitään vikaa tai ettei niille enää olisi tarvetta. Museotyössä tarvitaan edelleen päätä, mutta myös hieman enemmän sydäntä ja käsiä, kuten Museum Associationin puheenjohtaja David Anderson muutosta osuvasti kuvasi.
Seminaarin perusteella voi myös päätellä, että kansainvälistyminen ja museoiden merkitys kansainvälisten yhteyksien luomisessa on kasvamassa. Kansainvälistymiseen liittyvää rahoitusta on nyt tarjolla sekä vanhalla että uudella mantereella. NEMO:lla on alkaneella EU kaudella entistä paremmat mahdollisuudet tukea sekä toiminnallisesti että taloudellisesti jäsenmaidensa museoiden kansainvälistymistä. Myös uuden mantereen AAM on käynnistänyt ohjelman, joka mahdollistaa museoammatillisen osaamisen vaihdon USA:n ja Euroopan museoiden välillä.
Suomen museoliiton yhteistyö Venäjän ja Pakistanin kanssa näyttäytyi AAM:n edustajalle erityisen kiinnostavalta – oletettavasti kuitenkin enemmän poliittisesta kuin museologisesta näkökulmasta.
Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
- ilmaston muutokseen on reagoitava, joka näkyy uusien teknologioiden käyttöönottona ja kestävän kehityksen politiikkana
- demokraattiseen päätöksentekoon osallistuminen vähenee, mikä näkyy yleisenä apatiana
- siirtolaisvihamielisyys lisääntyy, mikä näkyy islamofobiana ja kulttuurisena sisäänpäin kääntymisenä, introversiona
- taloudellisen vallan siirroksina, mikä näkyy globalisaationa
- luo hyvinvointia
- edistä yhteenkuuluvuutta
- opettele sitkeyttä ja joustavuutta
- arvosta ympäristöä
- edusta sekä tulevaisuutta että historiaa
- ole aktiivinen kansalainen
- mittaa sitä mikä merkitsee
Vapaaehtoistyön osalta tilanne on hieman kaksijakoinen. Museoilla on tarjota huomattava määrä erilaisia tehtäviä, joilla on sosiaalisen osallistamisen lisäksi huomattava merkitys museoille esimerkiksi tapahtumatoiminnan ja kahviloiden ylläpidossa. Ongelma on, että osittain vapaaehtoistyö korvaa ammattilaista työpanosta. Italiassa lasketaan museoiden vapaaehtoistyöhön osallistuvan jopa 2 miljoonaa henkilöä ja määrä kasvaa samalla kun ammatillista museohenkilöstöä vähennetään tai ei ainakaan palkata lisää.
NEMOn seminaarin lisäksi ”Sustainable”-teema on viime aikoina ollut useiden kansainvälisten kokoontumisten aiheena. Selvää lienee, että museoilla on rooli sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan ja yhteiskunnan rakentamisessa. Lisäksi meidän pitää ottaa aikaisempaa aktiivisemmin kantaa kestävää kehitystä vaarantavien näkökohtien esille tuomisessa. Objektiiviseen tarkkailuun ja tallentamiseen tähtäävä toiminta ei enää riitä.
Keinojen ja painopisteiden osalta riittää sitten enemmän pohtimista. Ensimmäisenä meidän on päätettävä, onko museo mielipiteiden ja näkemysten kertoja vai paikka mielipiteiden ja näkemysten kertojille. Toiseksi on löydettävä sopiva suhde uuden ”vaikuttamistyön” ja perinteisemmän museotyön välille.
Museon uudet tehtävät kestävällä kehityspolulla olevan yhteiskunnan rakentamisessa ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että vanhoissa tehtävissämme ja vakiintuneissa tavoissamme tehdä työtä olisi mitään vikaa tai ettei niille enää olisi tarvetta. Museotyössä tarvitaan edelleen päätä, mutta myös hieman enemmän sydäntä ja käsiä, kuten Museum Associationin puheenjohtaja David Anderson muutosta osuvasti kuvasi.
Seminaarin perusteella voi myös päätellä, että kansainvälistyminen ja museoiden merkitys kansainvälisten yhteyksien luomisessa on kasvamassa. Kansainvälistymiseen liittyvää rahoitusta on nyt tarjolla sekä vanhalla että uudella mantereella. NEMO:lla on alkaneella EU kaudella entistä paremmat mahdollisuudet tukea sekä toiminnallisesti että taloudellisesti jäsenmaidensa museoiden kansainvälistymistä. Myös uuden mantereen AAM on käynnistänyt ohjelman, joka mahdollistaa museoammatillisen osaamisen vaihdon USA:n ja Euroopan museoiden välillä.
Suomen museoliiton yhteistyö Venäjän ja Pakistanin kanssa näyttäytyi AAM:n edustajalle erityisen kiinnostavalta – oletettavasti kuitenkin enemmän poliittisesta kuin museologisesta näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti