Kuva: Seppo Honkanen |
Museoilla on mahdollisuudet menestyä kilpailussa ihmisten ajasta ja huomiosta. Kimmo Levä pohtii museoiden asemaa Maslowin tarvehierarkia-käsitteen valossa.
Abraham Maslow (1908-1970) julkaisi vuonna
1943 kuuluisaksi tulleen motivaatioteoriansa, jonka ytimessä on tarvehierarkia
–käsite. Maslowin ajattelu lähtee siitä, että ihmiset käyttäytyvät tarpeidensa
ohjaamina ja arvottavat tarpeitaan kulloisenkin tilanteensa perusteella.
Keskeistä ajattelussa on, että yhden tarpeen täyttyminen mahdollistaa
hierarkisen siirtymisen seuraavaan.
Maslow määritteli ihmisten tarpeet
vietteihin, esteettisiin ja kognitiivisiin tarpeisiin. Tarpeitten hiearkisessa
ryhmittelyssä alimpana ovat fysiologiset tarpeet, jossa vietit
ohjaavat ruoan hankkimiseen ja
lisääntymiseen. Esteettiset tarpeet liittyvät lähinnä järjestyksen
ylläpitoon ja kognitiivinen käyttäytyminen näyttäytyy lähinnä uteliaisuutena.
Kun edellä mainitut perustarpeet on tyydytetty ihmisten toimintaa ohjaa kaipuu
turvallisuuteen. Viettien osalta halutaan vapautua pelosta. Estetiikan tarpeet
tyydytetään luonnon kauneudella ja kognitiivisessa käyttäytymisessä uteliaisuus muuttuu
tekemiseksi, lähdetään seikkailemaan.
Hierarkian kolmannella eli rakkauden ja
yhteenkuuluvuuden tarpeiden tasolla vietit ohjaavat meitä ryhmäytymiseen ja
solmimaan kontakteja muiden kanssa. Esteetiikan kaipuu siirtyy luontokohteista
lähemmäs omaa päivittäistä elämänpiiriä. Kodilta ja kodin ympäristöltä
odotetaan viihtyisyyttä. Tiedonhakemisessa seikkailu ja kokeminen muuttuu
järjestelmälliseksi opiskeluksi. Rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden
täyttymistä seuraa tarve sosiaaliseen arvostukseen. Vietit ohjaavat meitä oman
arvon tunnon parantamiseen ja pätemiseen. Esteettiset tarpeet näkyvät kauniiden
esineiden ja taiteen keräilynä. Kognitiiviset tarpeet eivät enää täyty
pelkästään annetun informaation kautta, vaan haluamme tuottaa ja
tutkia tietoa itse.Tarvehierarkian huipulla on itsensä toteuttaminen, joka on
Maslowin mukaan mahdollista kun edellä mainitut ns. puutetarpeet on täytetty.
Vietit vievät elämäntarkoituksen etsimiseen sekä itsenäisten ja luovien
työtehtävien pariin. Esteettisten ja kognitiivisten tarpeiden täyttämisessä
korostuvat abstraktiset tuotannot, musiikki, nykytaide ja kirjallisuus sekä
maailmankatsomuksen ja tieteen teoriat.
Museot käyvät muiden toimijoiden kanssa
kiihtyvää kisaa ihmisten huomiosta ja ajasta. Huomiota
ja aikaa saadaan sitä enemmän, mitä suuremman
joukon tarpeet palveluillamme täytämme. Viime aikoina näkyvimmin toisensa
sulkevina tai kilpailevina tarpeina ovat esiintyneet grillaus ja
museovierailut. Maslowin teorian mukaan grillaus kuuluu lähinnä alimman
tarvetason hommiin, kun taas museovierailu täyttää tarvehierarkian
ylimmillä portailla olevien kohderyhmien tarpeet. Suomi ja eurooppalaiset
yhteiskunnat yleisemminkin pystyvät tarjoamaan asukkailleen ympäristön, jossa
fysiologisten, turvallisuuden sekä rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden
täyttyminen on itsestäänselvyys, itseisarvo. Käytännössä tämä tarkoittaa, että
näiden tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävät palvelut ja viestit eivät ohjaa
ihmisten käyttäytymistä ja valintaa. Kilpailussa menestyy se, joka osaa
paketoida palvelunsa siten, että se vahvistaa käyttäjän omanarvontuntoa, antaa
tilaisuuden itse tekemiseen ja tarjoaa oivaltamisen mahdollisuuksia sekä uusia
näkökulmia ihmisyyteen ja maailmaan. Haluamme toki edelleen mahaamme ruokaa,
mutta kilpailun voittaa se, joka pystyy tuottamaan tämän luontoa ja ihmisyyttä
kunnioittaen, tarjoten virikkeellisen ympäristön kokea ja tehdä jotain uutta.
Suomi ja Eurooppa ovat tarvehierarkian
näkökulmasta edenneet sille tasolle, että museoilla on mahdollisuudet menestyä
erinomaisesti kilpailussa ihmisten ajasta ja huomiosta. Tämä myös näkyy.
Museoiden kävijämäärät nousevat ja museoinvestointien osalta puhutaan jopa
museobuumista. Suomi on trendissä mukana.
Museoviraston antaman
Museotilasto-ennakkotiedon mukaan museovierailut lisääntyivät vuonna 2013 lähes
200 000 kävijällä (4 %). Suomessa on kuluneen vuoden aikana otettu käyttöön,
aloitettu ja suunniteltu merkittäviä uusia museokohteita, joista näkyvimpiä
ovat olleet Serlachius –museon laajennus Mänttä-Vilppulassa, Postimuseon
investoinnit Tampereella sekä Amos Anderson museon uudisrakennus ja Didrichsenin
taidemuseon peruskorjaus ja kaupungin museon uudistaminen Helsingissä.
Kansainvälisistä museobrändeistä Guggenheim on ilmoittanut vahvan halunsa
museoinvestointiin Suomessa.
Museoiden menestystä uhkaa lähinnä se, että
Suomi ja Eurooppa eivät pysty tarjoamaan elinympäristöä, jossa ihmisten
valintaa ohjaa tarvehierarkian ylimmät tasot. Lisääntyvä köyhyys, eriarvoisuus
ja vääränlainen kansallistunne sekä julkisentalouden ongelmat ovat lisäämässä
sekä nälkää että turvattomuutta. Huonoimmillaan olemme tulevaisuudessa
tilanteessa, jossa emme voi muuta kuin grillata – tämän välttäminen lienee
yhteinen missiomme ja visiomme?
Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti