Kirjalliset museot verkostoituvat Kirjan vuoden kynnyksellä

J.L. Runebergin museo/ talven valoa Fredrikan puutarhassa. Kuva: Larissa Raudas

Tuleva vuosi on Kirjan vuosi. Kirjalliset museot osallistuvat joukolla Kirjan vuoteen, ja päämääränä on verkostoituminen sekä näkyvyyden lisääminen. Kirjan teemavuonna museoiden kesken järjestetään tapaamisia, koulutusta ja yhteishankkeita.

J.L. Runebergin kotimuseo sijaitsee Porvoon empirekaupunginosassa. Kengät jätetään eteiseen ja leveät lautalattiat notkahtelevat askelten alla. Tunnelma on seesteinen tilavassa puutalossa. Kansallisrunoilija J.L. Runebergin ja hänen kirjailijavaimonsa Fredrika Runebergin kotimuseo tuo tähän päivään häivähdyksen 1800-luvun puolivälin elämästä. Talon perältä löytyy kirjasto, ketunnahkakamari. Siellä tuoksuu vanhoilta kirjoilta. Tummat ja kapeat kirjahyllyt reunustavat seinustaa, ja ajan patinoimat painokset Shakespearesta, Goethesta ja Hegelistä seisovat suorissa riveissä lasin takana.

Lokakuun loppupuolella museossa vietettiin seminaaripäivää, jolloin sinne kokoontui museoalan ammattilaisia kirjallisista museoista. Seminaarin tarkoituksena on lisätä kirjallisten museoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Ajankohta yhteistyöhön on osuva, sillä tuleva vuosi on Kirjan vuosi. Kirjan vuoden on ideoinut professori ja kirjailija Laila Hirvisaari. Hänen mukaansa kirjalle tulee omistaa erityinen juhlavuosi ja ”antaa kirjalle arvo, joka sille kuuluu yhteiskunnassamme”. Kirjan vuosi on kansallisesti merkittävä hanke ja valtakunnallinen teemavuosi, johon osallistuvat muun muassa Opetushallitus, YLE, Kansallisteatteri ja MTV/SuomiAreena.

Kirjan vuosi on kirja-alan toimijoiden yhteishanke, joka yhdistää toimijoita uudella tavalla. Kirjan vuoden toteuttaminen tapahtuu joukkoistamalla. Kuka tahansa voi osallistua Kirjan vuoteen, sillä se on avoin hanke. Myös kirjalliset museot yhdistävät voimansa Kirjan vuonna.

Kirjallisten museoiden verkostoitumisen organisaattorina toimii Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi. Pukstaavin amanuenssi Minna Honkasalo kertoo, että ”Kirjan vuonna kirjallisten museoiden päämääränä on verkoston kasvattaminen ja näkyvyyden lisääminen”. Samalla hän korostaa, että suomalaisen kirjan ja kirjallisuuden perintöä on esillä useissa museoissa. ”Kirjan vuonna museokentältä voi nostaa esille juuri nämä museot.”

Porvoon seminaarissa vieraili Kirjan vuosi ry:n toiminnanjohtaja Laura Karlsson. Karlsson muistuttaa kirjallisuuden merkityksestä suomalaiselle kulttuurille.” Kun lähestymme itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlia, on syytä korostaa kirjakulttuurin merkitystä. Kotimaisen kirjallisuuden merkitys molemmilla kielillä on merkittävä itsenäisyytemme vaiheissa ja sen vaikutus itseymmärrykseemme on määrätön.”

Yhteistyö kuuluu Kirjan vuoden perusajatuksiin. Karlsson korostaa, että ”Kirjan vuosi kutsuu kaikkia tekemään yhdessä näkyväksi kirjan ja kirjallisuuden merkitystä kulttuurillemme ja yksilöille”. Kirjallisten museoiden toiminnassa yhteistyön merkitys korostuu. Suomessa on yli 30 kirjaan sidoksissa olevaa museota. Honkasalon mukaan yhteistyön kautta kirjalliset museot saavat lisää näkyvyyttä. ”Kirjan vuonna suunnitelmissa on innostaa mahdollisimman monta museota mukaan toimintaan. Mitä enemmän on osallistujia, sitä enemmän on yhteistyömahdollisuuksia ja yhteishankkeiden tuomia lisäresursseja”.

Verkostossa voidaan vaihtaa näyttelyitä, museokaupan tuotteita, työpajoja ja jopa henkilökuntaa. J.L. Runebergin kodin ja Pukstaavin välille on jo suunniteltu yleisötyön henkilöstön vaihtoa, jolloin työntekijä siirtyy viikoksi toiseen museoon. Kirjan vuoden aikana järjestetään kirjallisten museoiden seminaareja. Tapaamiset ovat eri kohteissa, ja siten osallistujat pääsevät tutustumaan eri museoihin. Yksi Kirjan vuoden pääteemoista on se, että kirja saisi näkyvyyttä muuallakin kuin perinteisissä kirja-alan paikoissa, kuten kirjastoissa ja kirjakaupoissa. Kirjallisten museoiden toiveena on, että museokävijät innostuisivat kirjoista ja kirjallisuudesta myös museoissa.

J.L. Runebergin kotimuseo sijaitsee Porvoossa.
Kuva: Larissa Raudas.

Kirjan ja ruusun päivänä museot järjestävät yhteistempauksen, jolloin kaikissa museoissa korostetaan kirjan ja lukemisen merkitystä ja iloa. Honkasalon mukaan kukin museo järjestää omanlaistaan ohjelmaa. ”Idea on se, että kaikkialla tapahtuu. Emme halunneet jumittua yhdenlaiseen kaavaan, joten museot rakentavat itse oman ohjelmansa. Tapahtumista kuitenkin tiedotetaan yhdessä, jotta saadaan enemmän näkyvyyttä”.

Kirjan vuosi tarjoaa oivat puitteet kirjallisten museoiden verkostoitumiselle ja yhteistyölle. Avoin hanke mahdollistaa museoille ja muille toimijoille kimmokkeen luoda omannäköistä ohjelmaa. Toisaalta, kuten Honkasalo kiteyttää, ”jokainen vuosi on kirjallisille museoille kirjan vuosi - Pukstaavi on levittänyt kirjan ilosanomaa kolme vuotta, ja J.L. Runebergin kotimuseo 132 vuotta!”

Larissa Raudas

Kirjoittaja on työskennellyt Museoliitossa yhteistyökoordinaattorina

P.S. Kirjoihin ja kirjailijoihin liittyvät suomalaiset museot on listattu Museot.fi-sivustolle.