Museo ei ole saari

Jean ja Aino Sibeliuksen hauta Ainolan puutarhassa. Kuva Salla Hänninen/SML.

Jos kaivataan muutosta, yleisellä tasolla puhuminen ei riitä. Lähestyvä Sibeliuksen juhlavuosi on herättänyt Culture Finlandin aluekoordinaattoreissa ajatuksia ja kaipuuta konkretiaan.

Vuonna 2015 vietetään Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivää. Ateneumissa on avattu Sibelius-näyttely ja muissakin museoissa säveltäjämestarin ympärille on rakennettu sisältöä ja ohjelmaa. Oma lukunsa ovat lukuisat Sibeliukseen liittyvät tapahtumat ja konsertit. Ensi vuonna juhlitaan myös kahden muun kansallisikonin Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen syntymän 150-vuotisjuhlaa.

Tähän saakka matkailu on ollut Sibeliuksen juhlavuoteen liittyen lapsen kengissä ja esimerkiksi juhlavuoden sivustolta ei ole löytynyt varsinaisia matkailutuotteita.  Nyt asiaa paikkaamaan on palkattu Sibelius150- matkailukoordinaattori, joka parhaillaan kerää tietoja matkailun Sibelius-tuotepaketeista. Matkailualalla asioiden niputtaminen yhteen saman hintalapun alle eli paketointi on yleinen tapa toimia. Se tekee ostamisen asiakkaalle helpoksi.  Itse paketointi ei kuitenkaan aina ole helppoa.

Piirros Lasse Rantanen, 2012
© Sibelius Society of Finland

Lahdessa järjestetään Sibelius-festivaali 31.8. – 6.9.2015. Juhlavuoden kunniaksi tapahtuman ohjelmisto on tavanomaista laajempi ja paikalle tulee paljon kansainvälisiä vieraita. Heitä palvellakseen Lahden seudun alueellinen markkinointiyhtiö Lahti Region on suunnitellut Sibelius-paketteja, joita on myyty mukavasti kansainvälisillä markkinoilla. 

Useimmat festivaaleille tulevat kansainväliset vieraat ja median edustajat vierailevat Ainolassa Järvenpäässä. He kävisivät mielellään myös muissa läheisissä samaa aikakautta edustavissa kohteissa. Vierailu Halosenniemi Tuusulassa ja Gallen-Kallelan Museo Tarvaspäässä ei onnistu, sillä ne ovat näyttelynvaihdon vuoksi kiinni Sibelius-festivaalin aikaan. Kumpikaan museoista ei tosin edelleenkään ilmoita ensi vuoden poikkeuksellisista aukioloajoista sivuillaan.

Matkailun ja museoiden välistä yhteistyötä on viime aikoina herätelty eri toimenpiteillä. Uusia avauksia ja ajatuksia on syntynyt kiitettävästi. Silti konkretiaakin tarvitaan. Paketit jäävät tekemättä ja euroja ansaitsematta, jos tarvittavaa tietoa ei ole saatavissa paketointivaiheessa tai sähköposteihin vastataan hitaasti, jos ylipäätään vastataan, tai jos yhteisiin suunnittelufoorumeihin ei osallistuta.

Museoilla on omat perustehtävänsä eivätkä ne voi laittaa koko toimintaansa päälaelleen matkailun vuoksi. Museot eivät silti ole erillisiä saaria, sillä ne kuuluvat asiakkaiden silmissä matkailualueen merkittäviin vierailukohteisiin. Olisi hyvä tiedostaa, että kaikki alueen toimijat hyötyvät sisäisestä yhteistyöstä ja tiedonvälityksestä. Matkailijat tuovat tuloja sekä museolle että museoiden lähialueelle, esim. kahviloille, ravintoloille ja kaupoille. Kenellä on varaa sivuuttaa nämä tulot? 

Museoilla on hyvät mahdollisuudet nousta kulttuurimatkailun kärkeen tapahtumien rinnalle. Suomen kulttuurinen matkailumaakuva vahvistuu vain toimijoiden yhteistyöllä. Hyvä esimerkki yhteistyöstä ja kompromisseista on Valokuvataiteen museon näyttelynvaihdon siirto tammikuun lopulle. Näin venäläisturistit voivat vierailla loma-aikaan museossa. 

Culture Finland -aluekoordinaattorit