Museo 2015 -hankkeen projektipäällikkö Eero Ehanti kertoo tämänkertaisessa blogitekstissään hankkeen kuulumisista.
Pitkät ajat Museo 2015 -hankkeessa on painettu valtavasti töitä MuseumPlusRIA -kokoelmahallintajärjestelmän pilotoinnin parissa. Kesällä 2014 se varsinaisesti alkoi, kun saimme markkinaoikeuskierroksien jälkeen allekirjoitettua sopimukset zetcom Ltd:n kanssa. Sen jälkeen ryhdyimme käymään läpi niitä satoja vaatimuksia, joita Suomen museokenttä oli Museo 2015 -hankkeen vetämän työryhmän johdolla tulevalle järjestelmälle asettanut. Katsoimme, kuinka asiat MuseumPlusRIAssa toteutuvat, tai jos eivät vielä toteutuneet, seurasimme, kuinka zetcom tekee tarvittavat räätälöinnit pilottiprojektin aikana.
Samoihin aikoihin ryhdyttiin valmistelemaan pilottimuseoiden tietokantoja tulevaan tiedonsiirtoon eli migraatioon. Istuttiin myös lukuisissa mappaustyöpajoissa miettimässä, mihin uuden järjestelmän kenttään jokainen yksittäinen tieto pilottimuseoiden nykyisistä järjestelmistä pitäisi siirtää. Tämä vaihe venyi varsin pitkäksi johtuen tietokantojen (etenkin Musketti-tietokannan) laajuudesta, joka yllätti ainakin zetcomin. Lopulta meillä kuitenkin oli mappausdokumentit, joiden mukaan tiedot siirtyvät. Siinä ohessa olimme luoneet tulevaan MuseumPlusRIA -versioomme lukuisia uusia kenttiä pilottiaineiston pohjalta.
Keväällä 2015 saimme nähtäväksemme ensimmäisen työstöversion MuseumPlusRIAstamme, joka oli kehittyneempi kuin aikaisemmin näkemämme demoversiot, mutta ei vielä valmis. Vaadittuja uusia toiminnallisuuksia saimme testattavaksi loppukesästä alkaen, ja työ niiden parissa jatkuu edelleen. Testattavaa riittää, koska läpi käydään myös ne toiminnot, jotka järjestelmässä olivat jo ennen meidän räätälöintejämme. Ongelmatonta tämä ei suinkaan ole: MuseumPlusRIAn toimintatavat ja suomalaisten tottumukset ja odotukset eivät aina kohtaa täysin ongelmitta. Mutta ratkaisuja kyllä löytyy, ja tuloksena häämöttää erittäin moneen taipuva helppokäyttöinen järjestelmä, joka on varustettu tarvittavin rajapinnoin KDK:n palveluihin ja yhteisiin tietovarantoihin.
Toiminnallisuustesteistä erillisenä jatkumona ovat kulkeneet migraatiotestiperiodit, joissa tietokanta kerrallaan käydään läpi, kuinka tiedonsiirto vanhasta järjestelmästä uuteen on onnistunut. Menivätkö tiedot oikeaan paikkaan ja olivatko mappaustyöpajoissa tehdyt ratkaisut hyviä? Näinä päivinä päättyy Musketin testi, joka on testeistä suurin ja varmaankin vaikein, ja sen jälkeen kaikki pilottiaineistot on saatu järjestelmään.
Testaus on väistämättä haastavaa aikaa, koska testien tarkoituksena on löytää virheitä ja ongelmia. Molempia on löytynyt, mutta hyvä niin, sillä nyt ne pitääkin huomata, jotta saamme vaadittavat korjaukset agendalle. Jatkon aikataulua teemme zetcomin kanssa joulukuun alkupuolella, jolloin migraatiotestit ovat takana ja meillä on kokonaiskuva vaadittavista korjauksista ja täydennyksistä. Myös toiminnallisen puolen haasteet lienevät selvillä tuolloin. Tässä vaiheessa selkiintyy myös aikataulu, jolla järjestelmä saadaan tuotantokäyttöön pilottimuseoissa ja lopulta muissa museoissa, joista ensimmäisinä jonossa ovat Kansallisgalleria ja Museovirasto. Näiden molempien osalta työ on jo alkanut osana pilottivaihetta.
MuseumPlusRIA on laajalti käytössä oleva järjestelmä, mutta sen muokkaaminen Suomeen ja suomeksi on valtava urakka. Suuri on migraationkin vaatima työ, jota väistämättä lankeaa myös järjestelmänvaihtoon ryhtyvälle museolle. Pilottimuseot - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Tuusulan taidemuseo, Museoviraston Journalistinen kuva-arkisto, Kansallisgallerian arkistokokoelmat ja Arkkitehtuurimuseo – tekevät suurta ja hienoa työtä sisäänajaessaan järjestelmää meille suomalaisille. Heidän ansiostaan tulevat migraatiot ovat huomattavasti Helpompia.
Kuten aina, olennaista on hyvä valmistautuminen. Siihen pyrimme ohjaamaan sellaisia museoita, jotka MuseumPlusRIA -kelkkaan ovat hyppäämässä. Me kutsumme näitä erilaisia toimenpiteitä siivoustöiksi, joihin on hyvä ryhtyä hyvissä ajoin vanhan järjestelmän puolella, jotta tuleva migraatio sujuisi helposti ja onnistuneesti.
Muistuttaisin tässä myös, että Museo 2015 tekee toki muutakin kuin kokoelmahallintajärjestelmää. Museoiden luettelointiohje on pitkäkestoinen ja olennainen ohjeistus, jota noudattamalla museot etenevät kohti yhteentoimivuutta samassa rintamassa muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Ohje on myös kehittyvä, kuten tämän vuoden päivitykset osoittavat, ja juuri on valmistumassa uudistunut luettelointiohje.fi-sivusto. Verkkosivu-uudistus helpottaa luettelointiohjeen käyttöä, sillä sen myötä käyttäjä voi koostaa satojen luettelointiohjeiden seasta itselleen tärkeimmät ohjeet omaan listaan. Osallistumme myös KDK:n kokonaisarkkitehtuurityöhön muun muassa mainitun yhteentoimivuuden nimissä, ja samalla edustamme jotakuinkin koko museoalaa. Ja Finna-tukea on annettu museoille, jotta nämä voisivat avata aineistonsa suuren yleisön iloksi ja hyödyksi.
Tämän ohella järjestelemme tulevaa, sillä Museo 2015 on hanke, jolla on päätepiste. Samaa ei voi sanoa niistä asioista, joita tässä on tehty. Luetteloinnin kehittämisen on jatkuttava yhteisen hyvän nimissä, kuten myös kokonaisarkkitehtuurityön ja Finna-tuen. Ja MuseumPlusRIA -palvelun on pyörittävä hamaan tulevaisuuteen asti. Uusien museoiden on päästävä siihen vaivattomasti mukaan. Museo 2015 -hankkeen jälkeen kaikki sen osiot siis jäävät elämään. Miten ja kenen toimesta, siitä kerromme joulukuussa, kun MuseumPlusRIAn pilotoinnin loppuaikataulun pitäisi olla selvillä ja olemme saaneet tarvittavat päätökset niille oivallisille ratkaisuille, joita olemme tehneet jatkuvuuden varmistamiseksi.
Tulethan paikalle Museoliiton tietopäivään 10.12. kuulemaan, kuinka tarina jatkuu!
Eero Ehanti
Kirjoittaja on Museo 2015 -hankkeen projektipäällikkö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti